| |
|
|
| |
|
|
|
| |
HISTORIA
|
| |
|
|
|
| |
|

|
| |
|
|
HE PERUSTIVAT YHTEISÖN NIMELTÄ TYRINGE |
| |
|
|
ERÄÄNÄ
vuoden 1890 alkupuolen päivänä juna pysähtyi
poikkeuksellisesti Tyringen pikkukaupunkiin, ja ulos astui
helsingborgilainen tehtailija August Bergman.
Smoolantilaisesta Ljungbyn kaupungista lähtöisin ollut,
14. lokakuuta 1849 syntynyt Bergman oli tuolloin jo
kokenut mies.
Vuonna 1876 27-vuotias smoolantilainen oli perustanut Helsingborgissa
valimon sekä mekaniikkaverstaan ja myöhemmin työkaluja ja
koneita maahantuoneen A. Bergman & Co. -yrityksen. Jo
tuolloin Bergman näki vääräksi sen, että ruotsalaiset
joutuivat tuomaan työkaluja ja koneita ulkomailta, kun
maalla oli laajat malmi- ja rautavarannot.
Lääkärinsä neuvon mukaisesti Bergman oli useiden vuosien ajan vieraillut
perheineen Tyringessä, terveyttään puhtaassa
metsäilmastossa kohentaakseen. Hän nautti Tyringessä viettämistään ajanjaksoista ja osti vuonna 1894
Tyringemöllan maatilan, jolla hän viljeli maata itsekseen
useiden vuosien ajan. Tuolloin hänen terveytensä koheni ja
energiansa palasi, mutta hän ei tahtonut enää palata
Helsingborgiin.
Tyringemöllan maatilalla oli käytettävissä vesivoimaa ja hienot
olosuhteet tehtaan rakentamiselle. Helsingborgin vuosinaan
Bergman oli hankkinut vahvasti kokemusta niin
tehdastuotannosta kuin koneiden ja työkalujen myynnistä ja
maahantuonnistakin.
Vuonna 1896 hän toteutti ajatuksensa perustaa Tyringeen Ruotsin
ensimmäisen työkalutehtaan. |
| |
|
| |
|
|
 |
| |
|
|
Ensimmäinen tehdasrakennus, 1896 |
| |
|
|
|
| |
|
|
August Bergmanista tuli Skandinaviska
Verktygsfabriks AB:ksi nimetyn yrityksen toimitusjohtaja. Työnjohtajaksi nousi
taitava mekaanikko Nils Andersson, joka aiemmin oli työskennellyt Bergmanin
Helsingborgin yrityksessä sekä kahdeksan vuotta työkaluteollisuuden
palveluksessa Amerikassa.
Vuonna 1896 rakennettu ensimmäinen
tehdasrakennus oli pinta-alaltaan noin 300 m2.
Työjohtaja Anderson
hankki ensimmäiset koneet Amerikasta, jossa vieraillessaan hän taivutteli
entisen kollegansa, Carl E. Björkin, palaamaan Ruotsiin.
Tehtaan ensimmäinen
vuosikymmen oli suurten ongelmien värittämä. Kotimarkkinoille ujuttautuminen
osoittautui vaikeaksi, ja ihmiset olivat jossain määrin epäluuloisia kotimaisia
työkaluja kohtaan.
Tehtaan rakentamisessa ei
ollut kyse ainoastaan toimitilojen pystyttämisestä, vaan yhtä lailla kokonaisen
henkilöstön tehdastyöskentelyyn kouluttamisesta. Uudenlaisen yhteisön siemenet
tulivat kylvetyiksi samalla, kun uusia taloja ja teitä rakennettiin.
Vuosien mittaan SVA:n
toimintaa on muokattu, ja se on toiminut erilaisten omistajuuksien alaisena. Vuonna
1984 esiteltiin nykyinen, leikkaaviin erikoistyökaluihin painottuva
yritysstrategia, jota edelleen on kehitelty siksi tunnetuksi ja nykyaikaiseksi työkalutehtaaksi,
joka SVA Tyringe AB nykyään on.
|
| |
|
|
Lähde: Tyringebladet |
| |
|
|
 |
| |
|
|
Ensimmäinen hinnasto, 1897 |
| |
|
|
|
|
|
|
|